Hymyn voima ūüíĖ

 In Hampaat, Hyvinvointi, kauneus, Valkaisu, Yhteisty√∂

Jo mallivuosina sain töitä hymyni vuoksi. Ei, tämä ei liity pelkästään ulkonäköön, vaan osittain myös asenteeseen. Olin keskivertomalli, en se tyyppi, joka saa isoimmat diilit tai kävelee halutuimilla catwalkeilla. Mutta tuolloin tajusin, että hymyllä on iso merkitys. On paljon malleja, jotka osuvat huippumuodin kärkeen nimenomaan olemalla cool ja hymytön. 

Mutta kohdallani tilanne oli eri, olin ns. tavis, jonka hymy toimi kuvissa, simple as that. Olen aina pitänyt hyvää huolta hampaistani, vaikka vastustelin teini-iässä kiivaasti hammasrautoja, jotka todellakin olisi pitänyt suuhun laittaa, eikä korjauttaa rivistöä myöhemmin. Ensivaikutelma ihmisestä tehdään muutamassa sekunnissa ja lähes kaikki viestintä kohtaamisen alkumetreillä on non-verbaalista. Se kannattaa pitää mielessään työhaastatteluissa, treffeillä, puhetilanteissa, oikeastaan kaikessa. Ja en nyt tarkoita sitä, että kaiken pitäisi olla priimaa. Ei sellaista ole onneksi edes olemassa. Virheet tekevät ihmisestä mielenkiintoisen. Mutta ihan normaalissa elämässä kannattaa miettiä omaa kehonkieltään, joka kertoo paljon enemmän sinusta kuin sanasi. Ja hymyileminen on voimakas viesti toiselle ihmiselle. Jos hymyily ujostuttaa, mieti mitä voisit asialle tehdä. 

Mutta takaisin suun terveyteen. Joka vuosi kannattaa käydä hammaslääkärissä tarkistamassa, että kaikki on hyvin. Mutta hammaslääkärit eivät pääsääntöisesti keskity hampaiden esteettiseen puoleen, vaan sen asian hoitaa suuhygienisti. Ja vaikka monttu auki ei suorannaisesti ole mukava olla, on se todellakin sen väärti, että säännöllisin väliajoin käy putsaamassa hampaansa. Suun hyvinvointi on nimittäin suorassa yhteydessä kehon hyvinvointiin. Ikenien alla piilevät tulehdukset, voivat pitää yllä kehon tulehdustilaa, joka altistaa vuorostaan muille vaivoille. Tekisi mieli sanoa, että jos suolisto on kehon toiset aivot, niin purukalosto on sitten se kolmas versio.

Alla muutama muutama vinkki, jonka sain Glossin ihanalta henkilökunnalta. Pestäkö hampaat ennen vai jälkeen aamupalan? Koska käyttää hammaslankaa? Näihin ja moniin muuhun kysymykseen löytyy napakka vastaus:

1. Aamulla hampaat on hyvä harjata heti heräämisen jälkeen ja hammastahnan saa vain sylkäistä pois suusta (suuta ei siis huuhdella vedellä harjauksen jälkeen). Näin hampaat saavat fluorisuojan aamupalan aiheuttamaa happohyökkäystä vastaan. Illalla riittää myös, että hammastahna vain sylkäistään pois suusta. Eli unohda turha purskuttelu!

Jos kuitenkin halutaan harjata hampaat aamupalan jälkeen niin silloin on odotettava 30 minuuttia kunnes happohyökkäys on mennyt ohi. Miksi näin? Happohyökkäyksen aikana bakteerit tuottavat happoa, joka liuottaa hampaiden suojaavaa kiillettä ja jos silloin harjataan hampaita niin kiilteeseen saattaa tulla vaurioita.

2. Hammasharja puhdistaa hyvin hampaiden ulko- ja sisäpinnat sekä purupinnat, mutta harja ei mahdu puhdistamaan hammasvälejä, koska hammasvälit useimmilla on usein aika ahtaat. Puhdistamattomiin hammasväleihin kerääntyy ruokaa ja bakteereita, jotka altistavat sairauksille, hammaskiven muodostumiselle sekä reikiintymiselle. Eli hammaslanka käyttöön.

3. Hammasvälien lankaamiseen riittää kerta päivässä. Kun lankaus tehdään iltaisin ENNEN harjausta niin hammasvälit ovat puhtaat ja fluorihammastahnaa pääsee vaikuttamaan myös hammasväleihin. Eli mennään nukkumaan mahdollisimman puhtain hampain. Täytyy myöntää, että itselläni kesti aikaa muistaa tämä hammaslankaan liittyvä sääntö, mutta nyt se jo sujuu automaattisesti.

Tovi sitten menin hampaiden valkaisuun. Olen aina ihmetelyt miten lähes jokaisella amerikkalaisella ystävälläni on SUPERvalkoiset hampaat…ja siihenkin löytyi Glossin henkilökunnalta erittäin mielenkiintoinen vastaus. Jenkeissa hymy ja hampaat ovat isossa roolissa ja olenkin kuullut muutaman ihmisen mainitsevan, että he tunnistavat eurooppalaiset heti hampaista. Jokainen saa muodostaa tästä tietenkin oman näkemyksensä, mutta itse tykkään, että hampaat ovat freesit ja valkoiset. Mutta sellaisia paperinvalkoisia hampaita Suomessa ei tehdä. Jenkeissä ihmiset valkaisevat hampaitaan paljon tiheämpään tahtiin ja kovemmilla aineilla, joka voi sitten johtaa muihin haasteisiin. Minulle tehtiin klorofyllillä sisältävä tehovalkaisu, joka on kaikista uusin valkaisumenetelmä. Hampaiden valkaisussa käytetään klorofylliä (lehtivihreää) sisältävää valkaisuainetta sekä hoitoa tehostetaan klorofyllivalkaisuun kehitetyllä lääketieteellisellä laservalolla.

Tällä valkaisulla ei tule siis jenkkityyppistä valkaisua, mutta silti keskivertoa valkoisemmat. Kyseinen klorofyllivalkaisu aiheuttaa myös vähemmän herkkyyttä hampaisiin. Hoidossa otetaan tietenkin huomioon hammasluun sävy ja hampaat käsitellään ainakin 3 kertaa. 

Valkaisun jälkeen hampaat käsitellään suojalakalla ja ei tarvitse odottaa kuin 2 tuntia, että voi syödä ja juoda entiseen tapaan! Jopa kaffea saa litkiä. Ja mukaan saat jälkihoitotuotteet ja ohjeet. 

Pian päivät pitenevät ja raaka kevätvalo (kesällä ja syksyllä valo on lämpimäpää, keväällä sinisempää) paljastaa armotta kaiken, myös sen hymyn ja hampaat. 

Keep smiling! ‚̧ԳŹ

Recent Posts

Leave a Comment